Mitä uusiutuva energia on?
Energialähteet jaetaan uusiutuviin ja uusiutumattomiin energialähteisiin. Aurinko- ja tuulivoima ovat energianlähteitä, joita rittää käytännössä rajattomasti. Näiden kohdalla hankaluutena on tehokkaiden keräämistapojen kehittäminen. Uusiutumattomiin energianlähteisiin, kuten öljyyn ja hilleen, on kehitetty jo pitkään yhä tehokkaampia käyttötapoja. Joka tapauksessa maailman tunnetut öljy- ja hiilivarannot ovat rajallisia ja niiden hyödyntämisessä tulee seinä vastaan ennemmin tai myöhemmin.
Uusituvien ja uusiutumattomien energialähteiden väliin jää esimerkiksi turve, joka kyllä uusiutuu, mutta jonka kasvu on hyvin hidasta. Turve luokitellaan eri yhteyksissä sekä uusiutumattomiin että uusiutuviin energianlähteisiin.
Uusiutumattomat energianlähteet
Uusiutumattomia energialähteitä ovat kivihiili, öljy ja maakaasu. Niitä kutsutaan fossiilisiksi polttoaineiksi, koska ne ovat syntyneet maapallolle jopa miljoonien vuosien kuluessa. Uusiutumattomien energialähteiden määrä vähenee jatkuvasti ihmisen kulutuksen seurauksena.
Fossiilisten polttoaineiden käyttö vapauttaa ilmakehään niihin muuten pysyvästi varastoituneita haitallisia kaasuja, jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä ja ilmastonmuutosta. Lisäksi ne happamoittavat maaperää ja vesistöjä.
Öljyä ja hiiltä etsitään ja hyödynnetään niiden vähenemisen myötä yhä syrjäisemmiltä seuduilta ja vaikeammista olosuhteista. Tämä aiheuttaa omalta osaltaan ekologisia ongellmia, esimerkiksi herkillä pohjoisilla alueilla.
Uusiutuvat energialähteet
Uusiutuvaksi energiaksi katsotaan vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia sekä bioenergia. Esimerkiksi puun polttamisen ei katsota lisäävän kasvihuoneilmiötä, koska sama määrä hiilidioksidia vapautuisi ilmakehään myös puun lahotessa.
Puuenergia
Suomalaisissa kodeissa käytetään polttopuuta vuosittain yli kuusi miljoonaa kiintokuutiota. Tästä puumäärästä saadaan noin 13 Terawattituntia (13 000 000 000 kilowattituntia) energiaa. Metsähaketta käytetään tällä hetkellä noin 1,3 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Valtiovallan asettamien tavoitteiden mukaan tavoitteiden mukaan Suomen tulisi lisätä puun pienkäyttöä 19% vuoden 2001 tasosta vuoteen 2010 mennessä. Vuoteen 2025 tavoitteeksi on asetettu 28% käytön lisäys.
Suurin osa polttopuusta hankitaan omista metsistä tai tuttavilta. Kaupallisen polttopuun menekki on kuitenkin lisääntymässä voimakkaasti. Merkittävinä syinä siihen ovat ostovoiman lisääntyminen, ostetun polttopuun parantunut laatu sekä internetissä toimivat kauppapaikat, jotka helpottavat ostamista ja vertailua merkittävästi. Kaupallista puunmyyntiä kasvattaa myös asutuksen keskittyminen eteläiseen Suomeen, jossa harvemmalla on omia tai suvun metsiä.
Pohjois-Karjalan Sähkö on internetissä toimivan polttokaupan uranuurtaja. PKS:n kehittämä MottiNetti aloitti toimintansa jo vuonna 1998.
Biokaasu
Biokaasu on biohajoavasta jätteestä tai lannasta saatavaa metaania, jota voidaan käyttää polttoaineena sähkön ja lämmöntuotannossa. Pienillä muutoksilla sitä voi käyttää myös autojen polttoaineena. Biokaasusta saadaan Suomessa energiaa tällä hetkellä 0,2 TWh, mutta tekninen potentiaali on joidenkin laskelmien mukaan jopa 14 TWh. (Lampinen 2003)
Vesivoima
Vesivoima on uusiutuvaa energiaa puhtaimmillaan ja sillä tuotetaan Suomen energiasta vuosittain 11-13 TWh. Kapasiteettia ei voi enää merkittävästi lisätä luonnonsuojelullisista syistä. Jonkin verran lisäkapasiteettia on saatavissa uusimalla vanhoja voimalaitoksia.
Myös vuorovesivoiman ja aaltoenergian hyödyntämistä tutkitaan maailmalla.
Tuulivoima
Suomessa tuotettiin tuulivoimaa vuonna 2006 0,15 TWh, mikä on vain 0,2% koko sähköntuotannosta. Tuulivoima on hyvästä imagostaan ja päästöttömyydestään huolimatta jonkin verran ongelmallinen energiamuoto. Rakentaminen on melko kallista saatavaan energiamäärään nähden ja maisemalliset haitat voivat olla merkittäviä. Otollisimmat olosuhteet tuulivoiman tuotannolle ovat rannikolla.
Maalämpö
Maalämpö on maaperän tai veden massaan varastoitunutta lämpöenergiaa. Auringon säteilyn tuottama maalämpö ulottuu Suomessakin keskimäärin kymmenen metrin syvyyteen. Lämpöpumpun kompressori nostaa maaperässä olevan lämpöenergian ja siirtää sen lämmitysjärjestelmään.
Maalämpöä käytetään useimmiten pientaloissa, mutta sitä voidaan käyttää yhtä hyvin myös liike- ja toimistorakennuksissa.
Lähde ja lisätietoa:
